Suomen Laulun 113. passioesitys

Mati Turi, evankelista Veikko Vallinoja, Jeesus Johanna Isokoski, sopraano Jeni Packalen, altto Juho Punkeri, tenori Tomi Punkeri, basso CandoMini, Helsingin konservatorion nuoret laulajat ja Kannelkellot Suomen Laulu, valmennus Esko Kallio Suomalainen barokkiorkesteri Jonas Rannila, kapellimestari

Johann Sebastian Bachin Matteus-passiolla ja sekakuoro Suomen Laululla on pitkä yhteinen perinne, sillä kuoron perustaja Heikki Klemetti toi passioesitysten perinteen Suomeen 1921. Perinteen ovat katkaisseet vain sodat ja pandemia. Helsingin Johanneksenkirkko vakiintui esityspaikaksi jo varhain.

Passioiden passioksikin nimetty teos on sävelletty kaksoiskuorolle ja -orkesterille sekä solistikaartille. Matteus-passio on toinen Bachin kahdesta kokonaisena säilyneestä passiosta. Teosta ei suinkaan ole esitetty laajasti koko historiansa ajan, vaan Felix Mendelssohn elvytti 1829 tämän noin sadaksi vuodeksi unholaan jääneen, upean pääsiäismusiikkiteoksen, joka rakentuu aarioista, kertovista resitatiiveista, evankelistan kerronnasta, kuoro-osista ja koraaleista. Välillä kuorot ja orkesterit vuorottelevat, välillä kaikki yhtyvät laulamaan ja soittamaan samanaikaisesti.

Matteuksen evankeliumin mukainen tarina pääsiäisen tapahtumista etenee evankelistan kertomana ja solistien resitatiiveissa. Aariat ja kuoro-osat pysähtyvät tulkitsemaan yksittäisiä tarinan kohtia. Solisteilla ei ole vain yhtä roolia, vaan he ilmaisevat erilaisia tunnetiloja, kuten tuskaa, katumusta ja raivoa. Myös kuoro vaihtaa roolia ollen välillä opetuslapsijoukko, sotilas, rähjäävä väkijoukko tai tapahtumia pohdiskeleva koraalikuoro. Bach onnistui tavoitteessaan luoda teos, joka ylittäisi liturgisen tarkoituksensa ja kestäisi aikaa. Lähes 300 vuotta myöhemmin saamme todeta, että seuraapa kuulija partituuria, tekstisuomennosta tai keskittyy vain kuuntelemaan, antaa teos jokaiselle jotakin isojen kirkkojen ihmeellisessä akustiikassa.

Kesto: 3 t 15 min (sis. väliajan)